Suomen karhukanta kestää hyvin metsästystä

ti elok. 18 09:00:00 2015

Karhunmetsästyskulttuuri on iskostetunut syvälle suomalaiseen eräperinteeseen. Ja hyvä niin, sillä Suomessa karhukanta on riittävän suuri, että sitä voidaan metsästää kannanhoidollisilla poikkeusluvilla. Karhujahti on taitoa vaativa, mielenkiintoinen ja tarkasti säädelty metsästysmuoto, joka edellyttää aktiivista karhujen seurantaa jo ennen metsästyskauden alkua. Pääasiassa karhua metsästetään koiria apua käyttäen. Perinteisesti on käytetty pystykorvaisia rotuja, kuten karjalankarhukoiraa, jämtlanninpystykorvaa, norjanharmaahirvikoiraa ja laikoja. Nyttemmin on yleistynyt myös ajavan koiran käyttö. Taitava karhukoira on myös välttämätön karhukolareissa vahingoittuneen kontion jäljityksessä.

Karhunliha on arvostettu tumma ja karkeasyinen raaka-aine, josta saa monia maistuvia riistaherkkuja. Trikiinivaaran takia liha on kuitenkin tarkastettava. Karhureseptejä kannattaa lähettää Metsästäjäliiton riistaruokasivustolle osoitteessa www.riistaruoka.fi

Karhukantaa verotetaan edelleen voimakkaimmin poronhoitoalueella, karhun aiheuttamien vahinkojen vuoksi. Karhun aiheuttamat porovahinkojen korvaussumma kohosi edellisvuoden 876 000 eurosta 1 088 000 euroon. Kehittyvän kannan alueella kiintiö mahdollistaa puuttumisen läntisen Suomen lisääntyneisiin mehiläisvahinkoihin. Viime vuonna vahinkojen arvo oli noin 159 000 euroa.

Karhujahti alkaa Suomessa 20.8. Maa- ja metsätalousministeriö on vahvistanut karhun kaatokiintiöksi 133 yksilöä. Kaatokiintiö on tänä metsästysvuonna 18 yksilöä suurempi kuin viime vuonna. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomessa elää vähintään 1453–1588 karhua. Viime vuoden arvio oli 1405–1535 karhua. Kanta on kasvanut erityisesti keskisessä ja läntisessä Suomessa.

Lisätietoja:

Panu Hiidenmies

Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja

p. 040 534 6967

panu.hiidenmies@metsastajaliitto.fi

Teemu Simenius

Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö

p. 050 331 5330

teemu.simenius@metsastajaliitto.fi