Metsästäjäliitto vastustaa tuliasedirektiivin turhia kiristyksiä

to jouluk. 10 13:47:00 2015

Metsästäjäliitto antoi valtioneuvostolle lausunnon EU:n tuliasedirektiivin muutosehdotuksista. Metsästäjäliitto on ollut direktiivin tiimoilta useamman kerran hallintovaliokunnan ja maa- ja metsätalousvaliokunnan kuultavana. Liitto totesi lausunnossaan, että valtioneuvosto on osittain ottanut kirjelmässään huomioon liiton korjausehdotuksia, muttei ole valitettavasti huomioinut kaikkia ongelmakohtia.

Metsästäjäliitto katsoo, ettei direktiiviä tulisi avata, vaan turvallisuusuhkiin tulee vastata kansallisella lainsäädännöllä. Suomen aselaki on riittävän tiukka, eikä kaipaa kiristyksiä. Jos direktiivi kuitenkin avataan, toimenpiteillä ei saa vaikeuttaa laillista metsästystä ja aseharrastusta.

Asedirektiivi on väärä työkalu terrorismin torjunnassa
Metsästäjäliitto kannattaa toimintaa järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjumiseksi. Mutta Euroopan ongelmana ovat laittomat aseet, joita viime sotien seurauksena on tullut laajasti pimeille markkinoille. Metsästäjien, urheiluampujien ja reserviläisten aseet ovat laillisia ja rekisteröityjä, eikä niillä ole mitään tekemistä terrorismiuhan kanssa.

Monet ehdotuksista liian tulkinnanvaraisia
Suomen ei tule sitoutua esitykseen, joka on hätäisesti laadittu ja epäselvä. Esimerkiksi esitys liian suuren patruunakapasiteetin omaavien itselataavien aseiden rajoittamisesta ei kerro, onko tarkoitus kieltää lippaat vai aseet? Myös kysymykset terveystarkastuksista, aselupien määräaikaisuudesta ja alle 18-vuotiaiden henkilöiden oikeudesta metsästää ja ampua ovat epäselviä.

Lisäksi ehdotuksiin sisällytetään jatkuvasti uusia tavoitteita, kuten käteisen käytön kieltäminen ostettaessa patruunoita ja aseita, patruunoiden parempi jäljitettävyys ja joidenkin kaliipereiden kielto. Näillä kaikilla on suuri merkitys laillisille harrastuksille, mutta kytkentä laittomaan toimintaan on olematon.

Laillisten sarjatuliaseiden saanti on erittäin tiukasti valvottua
Sarjatuliaseita ei käytetä metsästyksessä, mutta Metsästäjäliitto katsoo luvallisen keräilyn ja mahdollisten muiden luvallisten hallussapitosyiden olevan tärkeät säilyttää. Metsästäjäliitto haluaa kiinnittää huomion luvattomiin aseisiin. Laillisten aseiden valvonta on jo valmiiksi erittäin tiukkaa.

Itselataavia aseita tarvitaan metsästyksessä, urheilussa ja reserviläistoiminnassa
Itselataava ase auttaa nopeaan hallittuun toiseen laukaukseen esimerkiksi haavakkotilanteessa. Myös suurpetojen metsästyksessä nopea toinen laukaus on joissain tilanteissa tarpeen jopa metsästäjän oman turvallisuuden kannalta. Itselataavia aseita käytetään myös monissa urheiluammunnan muodoissa sekä reserviläistoiminnassa. Koska Suomen puolustus nojaa reserviin, toivomme, ettei Suomi tee myönnytyksiä jotka madaltaisivat Suomen puolustuskykyä. Terroristit käyttävät laittomia täysautomaattisia sotilasaseita, joihin laillisten aseiden rajoituksella ei ole vaikutusta.   

Aseiden nettikaupan kielto ei vaikuta laittomaan kauppaan
Metsästäjäliitto ei hyväksy etäkaupan kieltoa ja yksityishenkilöiden välistä aseiden tai niiden osien myynnin kieltämistä. Luvallisessa verkko- ja postimyynnissä ei ole ongelmaa, kun tunnistautuminen ja osto-oikeus voidaan todentaa. Tärkeämpää on saada laillinen ja laiton myynti eroteltua toisistaan ja kohdistettua valvontatoimet laittomaan kauppaan.

Laillinen kauppa voisi toteutua esimerkiksi rekisteröitymällä ostotilanteessa viralliseen kauppapaikkaan. Tällöin kauppias tietäisi henkilön olevan oikea henkilö ja viranomaisille jäisi tieto mitä kukakin on hankkinut. Myös ostaja tietäisi ostavansa laillisesta verkkomyynnistä.

Suomen deaktivointisäännöt ovat riittävän tiukat
Suomessa tämän päivän säännöillä deaktivoidun aseen saattaminen toimintakuntoiseksi vaatii samat taidot, kuin aseen valmistaminen. Siksi Suomen sääntöjä ei tulisi tiukentaa, vaan pitää huoli, että säännöt yhtenäistetään Euroopassa

Äänenvaimennin ei ole terroristin työväline
Vaimennin on ennen kaikkea ampujan ja metsästyskoiran kuulonsuojaamisväline sekä apu ampumaratojen meluongelmiin. Siten vaimentimen käyttöä tulisi ennemminkin edistää. Vaimennin leikkaa ampujalle vahingollisimmasta äänipiikistä noin 30 % pois. Jäljelle jäänyt melu on edelleen sen verran kova, että ampumaradoilla suositellaan kuulon lisäsuojaamista.

Mielikuva täysin äänettömistä vaimentimista on rakentunut elokuvamaailmasta ja poikkeaa merkittävästi todellisuudesta. Lisäksi vaimennin estää tai merkittävästi huonontaa automaattisten ja itselataavien aseiden toimintaa, joten terroristit eivät niitä käytä.

Jälkikäteen tehdyt merkinnät voivat pilata aseen
Merkinnät uusiin aseisiin voidaan toteuttaa valmistajien toimesta kohtuullisesti, mutta jälkikäteen tehty merkintä pilaa aseen pintakäsittelyn altistaen sen ruostumiselle. Siten erityisesti yksityisen maahantuonnin ja jo käytössä olevien aseiden kohdalla tulee voida tehdä poikkeuksia.

Lääketieteellinen testi ei aja asiaansa
Esitys lääketieteellisestä testistä on epämääräinen eikä sitä ole perusteltu. Suomessa on ollut psykologinen testi käytössä muutaman vuoden, ja sen on todettu haaskaavan liikaa resursseja tuloksiin nähden. Testi ollaan korvaamassa haastattelulla ja taustojen laajemmalla tarkistuksella.

Lupien määräaikaistaminen kuormittaisi liikaa lupaviranomaisia
EU on ehdottanut 5 vuoden hallussapitolupia, mikä kuormittaisi lupaviranomaisia kohtuuttomasti. Tällä hetkelläkin ylimääräisestä byrokratiasta pyritään Suomessa eroon. Aseen omistaja on jatkuvassa tarkkailussa, joten lupien määräaikaistamiselle ole perustetta. Aseluvat tulisi jatkossakin myöntää ensisijaisesti toistaiseksi voimassaolevina.

Nuorten harrastustoimintaa ei tule turhaan rajoittaa
Vaikka Suomessa alle 18-vuotiaiden aseen hankinta on kielletty, sitä ei tule ottaa direktiivin säädeltäväksi, vaan jättää kansalliseen päätäntään. Metsästäjäliitto katsoo, että alle 18-vuotiaat metsästäjät ja urheiluampujat tarvitsevat oman, heille sopivan aseen omistuksen huoltajien suostumuksella. Kiellolla aktiivisten metsästäjien ja huippu-urheiluun tähtäävien ampujien kehitys estetään.

Tuliasedirektiiviasia menee seuraavaksi eduskunnan suureen valiokuntaan 11.12. EU:n neuvosto käy direktiiviehdotukset kohta kohdalta läpi 18.12.

Lisätietoa:

Teemu Simenius
Järjestöpäällikkö
p. 050 331 5330