Pohjoismaiden metsästäjäjärjestö NJS vastustaa tuliasedirektiivin kiristämistä

pe tammik. 08 11:54:00 2016

Pohjoismaiden metsästäjäjärjestö NJS otti kantaa komission tuliasedirektiivin muutosehdotukseen. Myös Suomen Metsästäjäliitto on NJS:n jäsen ja osallistuu aktiivisesti sen toimintaan. Alla kannanotto käännettynä suomeksi:

NJS katsoo, että komission ehdotus on perusteeton, aiheeton ja suhteeton.

• Ehdotus on peruttava kokonaan.
• On toteutettava vaikutustenarviointi ja sidosryhmien kuulemiset ennen uutta ehdotusta.
• Mahdollisessa uudessa ehdotuksessa on keskityttävä parantamaan laillisten tuliaseiden hankkimista ja hallussapitoa koskevan kehyksen täytäntöönpanoa.
• Terrorismin ja laittoman asekaupan torjumista koskevat toimet on hyväksyttävä kehyksessä, joka koskee komission toimintasuunnitelmaa tuliaseiden ja räjähteiden laittoman kaupan ja käytön torjumiseksi.

Taustaa

Pian Pariisin terrori-iskujen jälkeen Euroopan komissio ehdotti asedirektiivin (91/477/ETY) tarkistamista. Komissio yhdistää perusteettomasti terrorismin ja laittoman kaupan laillisten tuliaseiden hallussapitoon, minkä takia se kiirehtii ehdotustaan ja jättää välistä tärkeitä vaiheita, kuten vaikutustenarviointi ja sidosryhmien kuulemiset. Komissio itse myöntää, että EU:n ulkopuolelta tulevat laittomat tuliaseet ovat suurin ongelma, mutta sen ehdottamat toimet kohdistuvat lähinnä laillisiin tuliaseisiin.

Ehdotuksella näyttäisi olevan erityisen kielteisiä vaikutuksia Pohjoismaihin (esimerkiksi tiettyjen itselataavien aseiden kielto ja yksityisen myynnin kielto etäviestinten välityksellä). NJS vastustaa voimakkaasti toimia, jotka kohdistuvat pohjoismaisiin metsästysperinteisiin, ja komission tapaa yhdistää pohjoismaiset metsästäjät epäsuorasti terrorismiin ja rikolliseen toimintaan.

Tiettyjen itselataavien aseiden kieltäminen

Ehdotuksessa aiotaan kieltää ”itselataavat kertatuliaseet, jotka muistuttavat sarjatuliasetta” sekä ”automaattiaseet, jotka on muutettu itselataaviksi aseiksi”. Ehdotus perustuu epäselviin kriteereihin, siltä puuttuvat perusteet ja se vaikuttaa olevan seurausta symbolisesta politiikasta järkevän poliittisen päätöksenteon sijaan.

Komissio ei ole esittänyt näyttöä, että nykyinen järjestelmä ei toimi ja että tietyntyyppisiä laillisesti omistettuja itselataavia aseita on käytetty järjestelmällisesti terrori-iskuissa tai muussa rikollisessa toiminnassa. Kielto kohdistuu vain laillisten tuliaseiden omistajiin eikä sillä ole mitään vaikutusta rikolliseen toimintaan.

Perusteettoman ja subjektiivisen kiellon sijasta oikean etenemistavan muodostaisivat tiukat deaktivointinormit ja tehostettu rajavalvonta. NJS on tyytyväinen komission äskettäin hyväksymiin yhteisiin deaktivointinormeihin ja toteaa, että nopea hyväksyminen direktiivin mukaisesti olisi ollut paikallaan!

Komission ehdotuksessa ei selvennetä, millä perusteella itselataavat aseet ”muistuttavat” sarjatuliaseita. Ehdotuksessa vain annetaan vaatimus takavarikoida ja tuhota laillisia aseita pelkästään ulkonäön perusteella. Samalla vaikuttaa, että johdannossa ”muistuttaminen” yhdistetään lippaan kapasiteettiin ja ajatukseen, että itselataavia aseita voidaan muuttaa helposti sarjatulta ampuviksi aseiksi. Myös kaliiperi on mainittu mahdollisena kriteerinä.
Pohjoismaissa itselataavat aseet ovat sallittuja metsästyksessä ja urheiluammunnassa. Koska me metsästämme pientä ja suurta riistaa, käytämme eri kaliipereita ja erilaisia lippaita tarpeen ja kansallisen lainsäädännön mukaan.

”Muistuttamisen” ja lippaan kapasiteetin tai irrotettavuuden välisellä yhteydellä olisi siten vaikutuksia tuliaseisiin nykyisessä luokassa B7 mutta mahdollisesti myös B- ja C-luokassa. Näin komissio on ottamassa käyttöön liukuvan asteikon, jossa metsästäjiä uhkaa uusien itselataavien aseiden alaluokkien menetys viranomaisten harkinnan mukaan. Komissio myös suunnittelee selvästi lisätarkistuksia 17. artiklaan ehdottamassaan muutoksessa, jossa se suunnittelee luokille uutta toimivuustarkastusta kahden vuoden sisällä.

Komission ehdotus johtaisi tuhansien arvokkaiden tuliaseiden takavarikointiin ja tuhoamiseen ilman edes omistajille tarjottavaa siirtymäkautta tai korvausta. Se loukkaa sietämättömällä tavalla laillista omistusoikeutta, sellaisena kuin se on suojattuna ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa, Euroopan perusoikeuskirjassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa, jotka takaavat kaikille ihmisille oikeuden nauttia rauhassa omaisuudestaan.

Etäviestintä

Komission ehdotus sisältää kiellon käyttää ”etäviestintää” yksityishenkilöiden välisessä asekaupassa. Siten kiellettäisiin kaikki yksityishenkilöiden välinen kaupankäynti verkon, lehti-ilmoitusten, puhelujen, tekstiviestein ja muiden vastaavien avulla.

Komissio ei ole antanut mitään näyttöä siitä, että tällainen kaupankäynti muodostaisi uhan EU:ssa. Päinvastoin joulukuussa 2014 julkaistussa asedirektiivin arvioinnissa todetaan selvästi, että uudet myyntikanavat (esim. internet) voivat tulevaisuudessa haastaa direktiivin soveltamisalan, joka vaikuttaa tällä hetkellä olevan asianmukainen nykyisiin huolenaiheisiin vastaamiseksi (tiivistelmän s. 4).

Rajat ylittävää tuliaseiden kauppaa EU:ssa yksityishenkilöiden välillä säännellään jo tiukasti direktiivin 11 artiklalla. Voimassa olevat säännökset edellyttävät täyttä avoimuutta ja jäljitettävyyttä kansallisten viranomaisten siirtolupakirjan perusteella. Toisaalta yksityishenkilöiden välinen verkkokauppa jäsenvaltion sisällä kuuluu jäsenvaltion toimivaltaan, eikä EU:lla ole toimivaltaa säännellä asiaa.

Tiettyjen myyntikanavien kielto johtaa vain kaksoiskriminalisointiin, mikä on perusteetonta ja suhteetonta. On erittäin epätodennäköistä, että henkilöitä, jotka laiminlyövät nykyiset tuliaseiden rajat ylittävään kauppaan liittyvät velvollisuudet, estettäisiin käyttämästä verkkoa (tai pimeää verkkoa) rikollisiin tarkoituksiin pelkän kiellon avulla. Ehdotettu kielto vaikuttaa todennäköisesti vain lainkuuliaisiin kansalaisiin muttei rikollisiin ja terroristeihin, joille se on tarkoitettu.

Yksityishenkilöiden välisen verkkokaupan kieltoa on mahdoton valvoa, mikä tekee siitä resurssien, ajan ja rahan haaskausta.

Nuoret metsästäjät

Komission on ilmaissut toiveensa poistaa tuliaseiden omistus asteittain nuorilta metsästäjiltä. Se tietäisi loppua lukioille, jotka ovat erikoistuneet riistanhoitoon, ampumahiihtoon jne.
Komissio ei ole esittänyt perusteluja ehdotukselleen kieltää metsästys- ja urheiluaseiden antaminen lahjana tai perintönä alle 18-vuotiaille henkilöille (ostaminen on jo kiellettyä nykyisessä kehyksessä). Nykyisten säännösten mukaan nuorten metsästäjien aseiden hallussapitoon sovelletaan jo erittäin tiukkoja sääntöjä. Komissio ei ole esittänyt näyttöä siitä, että kyseiset säännökset eivät toimi tai ovat riittämättömiä tai että nuoret metsästäjät tai urheiluampujat ovat erityinen uhka EU:n kansalaisten turvallisuudelle – he eivät sitä ole.

Komission ehdotuksella on vakavia seurauksia nuorille metsästäjille ja Pohjoismaissa yleisille kouluille, joissa nuorille annetaan opetusta metsästyksestä ja villieläimistä, sekä ampumaurheilulajeille.

Kääntäen voidaan todeta, että laillinen omistus ei voi johtaa eikä johda siihen, että tuliaseet joutuisivat yhtäkkiä sopimattomien henkilöiden haltuun.

Määräaikaiset aseluvat

Komissio ehdottaa B-luokan aseiden aseluvan rajoittamista korkeintaan viiteen vuoteen. Tämä toimenpide olisi huomattava muutos nykyiseen kehykseen, jossa jäsenvaltiot päättävät lupien kestosta toissijaisuusperiaatteen perusteella. Komissio ei anna perusteluja tälle rajoitukselle, joka on kohtuuttoman byrokraattinen, rasittava ja kallis metsästäjille ja lupia myöntäville viranomaisille. Nykyinen oikeudellinen kehys tarjoaa asianmukaisen valvontajärjestelmän ja jäsenvaltioille mahdollisuuden peruuttaa aseen hallussapitolupa, jos jokin sen myöntämisen ehdoista ei enää täyty (direktiivin 5 artiklan b kohta).

Lääkärintarkastukset

Komissio ehdottaa ilman syytä tai perustetta ”peruslääkärintarkastusten” käyttöön ottamista B-luokan aseiden lupien myöntämisen ja uusimisen yhteydessä. Tämäkin on uusi asia Pohjoismaissa, emmekä voi hyväksyä sitä. Lääkärintarkastukset ovat subjektiivisia, byrokraattisia, kalliita ja aikaavieviä, ja on epätodennäköistä, että niillä lisätään Euroopan unionin turvallisuutta, joka vaikuttaa olevan komission ehdotuksen tarkoituksena. Nykyinen järjestelmä, jossa luvat voidaan perua, jos on tosiasiallisia viitteitä siitä, ettei henkilö ole sovelias pitämään hallussaan tuliasetta, on tehokas ja oikeasuhteinen.

Äänenvaimentimet

Komissio ehdottaa äänenvaimentimien sisällyttämistä tuliaseiden oleellisten osien määritelmään, koska se haluaa yhdenmukaistaa direktiivin YK:n ampuma-asepöytäkirjan kanssa. Komission tulkinta YK:n ampuma-asepöytäkirjasta on kuitenkin väärä.

Ampuma-asepöytäkirjan 3b artiklassa piiput, lukon kehykset, rungot, luistit, sylinterit, lukot ja sulkukappaleet määritellään oleellisiksi ampuma-aseen toiminnan kannalta ja merkittäviksi deaktivoinnin yhteydessä. Äänenvaimentimet on kuitenkin määritelty epäoleellisiksi tuliaseen käytön kannalta.

Oikea ja johdonmukainen tulkinta YK:n ampuma-asepöytäkirjasta on se, että tuliaseilla on kahdenlaisia ”osia ja komponentteja”:

(i)    ”oleelliset osat”: osat tai varaosat, jotka on tarkoitettu nimenomaan ampuma-aseeseen ja jotka ovat oleellisia sen toiminnan kannalta, mukaan lukien piiput, lukon kehykset tai rungot, luistit tai sylinterit, lukot tai sulkukappaleet
(ii)    ”epäoleelliset osat”: laitteet, jotka on tarkoitettu vaimentamaan ampuma-aseen laukaus tai muunnettu vaimentajiksi.

Komission virheellinen tulkinta YK:n ampuma-asepöytäkirjasta johtaa väärään ja mahdottomaan tilanteeseen, jossa äänenvaimentimia pidetään oleellisina osina ja itsessään tuliaseina! Sen seurauksena niistä tulisi luvan tai ilmoituksen kohteita ja ne olisi deaktivoitava  yhdessä sen tuliaseen kanssa, johon ne on asennettu, niin ettei niitä enää voida käyttää erikseen eri aseissa.

Tällaisilla säännöillä ei ole mitään järkevää tai perusteltua tarkoitusta. Äänenvaimentimet ovat tuliaseiden ei-toiminnallisia osia, eivätkä ne missään tapauksessa ole itsessään tuliaseita! Ne ovat yksinkertaisia ääntä vaimentavia lisävarusteita, jotka eivät muodosta vaaraa EU:n kansalaisten turvallisuudelle eikä niillä ole mitään merkitystä rikoksissa. Pohjoismaissa metsästäjät käyttävät paljon äänenvaimentimia suojatakseen kuuloaan vähentämällä aseen (haitallista) meluhuippua 15–30 dB:llä. Ne voidaan irrottaa helposti tuliaseista, ja erityyppisten tai eri luokkiin kuuluvien aseiden omistajat voivat asentaa saman äänenvaimentimen eri aseisiin. Niiden jatkuva käyttö olisi varmistettava ja sitä olisi helpotettava mukauttamalla lainsäädäntöä niin, että ne voidaan rekisteröidä Euroopan tuliaseenkantoluvassa.

 

Lisätietoja:

Teemu SimeniusMetsästäjäliiton järjestöpäällikkö
p. 050 331 5330