Tiedote

Susilaumojen määrä on kasvanut ja hoitosuunnitelmaa päivitetään yhteistyössä

to kesäk. 07 14:00:00 2018

Eilen julkaistun arvion mukaan susilaumojen määrä on noussut merkittävästi. Metsästäjien havainnointi on erittäin tärkeää kanta-arvion tuottamisessa. Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee uutta asetusta sudenmetsästyksestä ja käynnistää myös suden kannanhoitosuunnitelman päivityksen yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Metsästäjäliitto haluaa olla aktiivisesti mukana vaikuttamassa ja edistämässä yhteistyötä. 

Luken arvion mukaan Suomessa oli 25 susilaumaa, joista 20 susilaumaa Suomen sisäpuolella. Lisäksi oli 15 susiparin asuttamaa reviiriä ja kolmen reviirin osalta jäi epävarmaksi, onko reviirillä susipari vai kolmen suden lauma. Laumojen määrä (20) olennaisesti suurempi kuin vuotta aiemmin (14 laumaa). 

Luken arvion mukaan yhteensä Suomessa 180-205 sutta, joista kokonaan Suomen rajojen sisäpuolella 165-190. Lukumäärät ovat maaliskuun tilanteesta, ennen tämän kevään pentuja.  Luke luvannut syksyksi ennustemallin tämän kevään pentuetuotosta. 

- Laumassa olevien yksilömäärän selvittäminen on haasteellista, siksi Luken uusi tapa tarkastella Suomen susimäärää laumojen lukumääränä on hyvä. Myös Luken lupaama pentuetuotantomalli on hieno parannus, Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari kiittää. 

Metsästäjien havainnoilla suuri merkitys 

Luke on viime vuosina kehittänyt merkittävästi susien DNA-seurantaa ja muita kannan arvioinnin menetelmiä. Tassu-havainnot ovat edelleen DNA-keräyksen perusta, sillä niiden perusteella näytteitä osataan kerätä oikeilta alueilta. Vapaaehtoiset, eli pääosin metsästäjät, tuottivat kanta-arvion tueksi noin 6 500 havaintoa Tassuun sekä suuren määrän DNA-näytteitä. Pohjanmaa tuli mukaan uutena vapaaehtoisten keräysalueena. DNA-näytteiden analysointi onnistui erittäin hyvin. 

DNA:n avulla voidaan erotella muun muassa lähekkäin olevat laumat toisistaan, ja näin parantaa arviota. Osa aiempien vuosien niin sanotuista hävinneistä laumoista selittyy sillä, että DNA-analyysit ovat osoittaneet havaintoryppäiden kuuluvan samoille yksilöille. 

- Tällä hetkellä on alueita, joista ei tule havaintoja, vaikka susia näillä alueilla todennäköisesti esiintyy. Nyt nämä alueet eivät tule lainkaan mukaan kanta-arvioon. Viranomaisten ja vapaaehtoisten panostusta tulisi tehostaa myös näillä harvaan asutuilla rajamailla ja vaikeakulkuisilla alueilla, Metsästäjäliiton hallituksen jäsen Antti Kuivalainen toteaa. 

Metsästäjäliitto tukee Luken ehdotusta laajentaa vapaaehtoisten DNA-keräysaluetta. 

Metsästäjäliitto pitää rakentavaa yhteistyötä tärkeänä 

Maa- ja metsätalousministeriö ilmoitti eilen valmistelevansa kanta-arvion pohjalta asetusta suden metsästyksestä metsästysvuodelle 2018–2019. Elo–syyskuussa ministeriö käynnistää myös susikannan hoitosuunnitelman päivitystyön, jonka on määrä valmistua keväällä 2019. 

- Pidämme tärkeänä, että maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä on luvannut huomioida myös susialueilla asuvien ja metsästystä harrastavien näkemykset metsästysasetusta valmisteltaessa ja hoitosuunnitelmaa päivitettäessä, Siitari korostaa. 

Lisätietoja: toiminnanjohtaja Heli Siitari p. 010 841 0052 tai heli.siitari@metsastajaliitto.fi