Metsästäjäliitolta ehdotuksia luonnonsuojelualueiden monikäyttöön

pe helmik. 22 11:03:00 2019

Metsästäjäliitto kokosi Uudenmaan alueen harrastajien näkemyksiä metsästyksestä suunnitteilla olevilla luonnonsuojelualueilla. Ehdotusten pohjalta järjestö esittää metsästyksen ja virkistyskäytön yhteensovittamista sekä hirvien, metsäkauriiden ja valkohäntäpeurojen metsästyksen sallimista liikennevahinkojen estämiseksi.

Metsästäjäliiton asiantuntijat kokosivat alueen metsästäjille ja metsästysseuroille tietopaketin asetusluonnoksen vaikutuksista ja kysyivät alueen metsästäjiltä ehdotuksia ja näkemyksiä alueella metsästyksestä. Yhteydenottoja ja ehdotuksia tuli runsaasti ja niiden pohjalta Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors kokosi lausunnon ympäristöministeriölle.

Metsästäjäliitto esittää merkittäviä muutoksia ympäristöministeriön asetusluonnokseen, jossa käsitellään Uudenmaan alueelle perusteilla olevia luonnonsuojelualueita. Mikäli asetus toteutuisi sellaisenaan, se toisi merkittäviä uusia metsästysrajoituksia laajoille alueille. Rajoitukset ovat tiukempia kuin esimerkiksi Varsinais-Suomen luonnonsuojelualuilla.
- Metsästyksestä on hyötyä luonnonsuojelualueiden monimuotoisuuden hoidossa. Esimerkiksi haitallisten vieraslajien, kuten supikoiran kantojen säätely linnustonsuojelualueilla ja kosteikoilla on hyvä esimerkki siitä, miten metsästyksellä toteutetaan suojelualueiden perimmäistä tehtävää eli alkuperäisluonnon monimuotoisuuden säilymistä. Siksi metsästys tulisi olla soveltuvin osin sallittua, ilman poikkeuslupien työlästä hakua, Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari toteaa.

Suojelualueet ovat usein myös merkittäviä retkeilykohteita.
- Meillä on hyviä esimerkkejä siitä, miten metsästys ja muu virkistyskäyttö ovat yhteensovitettavissa. Muu virkistyskäyttö alueilla tapahtuu pääsääntöisesti alkukesästä alkusyksyyn, lähinnä viikonloppuisin. Suurin osa esitetyistä suojelualueista ei ole maantieteellisen sijaintinsa vuoksi vilkkaan virkistyskäytön piirissä, joten ristiriitoja metsästyksen sovittamisessa muiden käyttömuotojen kanssa ei käytännössä ole, Siitari kertoo. 

Merimetsästystä kestävällä tavalla

Siitarin mukaan merialueilla metsästys on mahdollista toteuttaa kestävästi. Metsästäjäliitto esittää kalkasjahdin ja hallinmetsästyksen sallimista säädellysti myös luonnonsuojelualuilla.
-Kalkkaiden eli uroshaahkojen metsästys voitaisiin edelleen sallia kesäkuun alussa, sillä kannan sukupuolijakauma on hyvin urosvoittoinen.

-Myös hallin metsästys tulisi sallia Uudenmaan merellisillä suojelualueilla samalla tavalla, kuten Selkämeren kansallispuistolaissa, jossa harmaahylkeen metsästys on sallittu. Hallin lisääntymisaika on turvattu metsästysaikarajauksella ja metsästyskiintiöillä, eikä harmaahyljekanta ole metsästyksen vuoksi vaarassa. Se on kasvanut nykyisistä metsästysmääristä huolimatta. Hallikannan säätely on tärkeää myös ammattikalastajien elinkeinon turvaamiseksi, Siitari toteaa.

Uudenmaan aluealla asuu suuri määrä harrastajia, joiden metsästysmahdollisuuksia asetus kaventaisi merkittävästi. Nämä metsästäjät ovat tehneet alueella merkittävää vapaaehtoistöitä riistantutkimuksen, pienpetopyynnin sekä alueen hoidon ja valvonnan hyväksi.
- Juuri Uudellamaalla on paljon metsästäjiä, jotka eivät ole metsästysseurojen jäseniä. Esimerkiksi Suomenlahden yleisvesialueilla on suuri merkitys juuri näillä harrastajille, joilla ei ole omaa maata eikä mahdollisuutta metsästää metsästysseuran alueella. Asetus veisi toteutuessaan uusmaalaisilta metsästäjiltä heidän ainoita metsästysmahdollisuuksia, jos haitallisten vieraslajien pyynti vaikeutuu ja kalkkaan- ja hylkeenmetsästys käytännössä loppuu, Siitari kuvaa. 

Säännöllinen harjoittelu tärkeää

Luonnonsuojelualuita on suunnitteilla myös jo olemassa olevien ampumaratojen läheisyyteen. Metsästäjäliitto pitää tärkeänä, että ampumaratojen toimintaa ja kehittäminen on mahdollista jatkossakin. Ampumaradat palvelevat suurta harrastajamäärää ja niillä on myös yhteiskunnallista merkitystä.
- Säännöllinen harjoittelu on tärkeää, se varmistaa eettisen ja vastuullisen riistalaukauksen. Ampumaharrastajien lisäksi ampumaratoja käyttävät useat eri viranomaiset kuten poliisit, tullin ja vankeinhoitolaitoksen henkilökunta sekä lentokenttien eläinturvallisuudesta vastaavat henkilöt, Siitari muistuttaa.

Metsästäjäliitossa nähdään, että ampumaratojen läheisyys on saattanut jopa edistää alueen suojeluarvoa rajoittamalla rakentamista sekä muuta maankäyttöä.
- Vaikka ampumaradat ovat toimineet jo pitkään, eivät ne ole vaikuttaneet nyt suojeltavien alueiden suojeluarvoihin ainakaan vahingollisesti. Ampumaradat ja niiden ympärillä olet varoalueiden tarjoavan vaihtoehtoisia elinympäristöjä muun muassa paahdelajeille, joiden alkuperäiset elinympäristöt ovat vähentyneet merkittävästi, Siitari kertoo. 

Hirvieläinten metsästysrajoitukset lisäävät liikennevahinkoja

Asetus voisi toteutuessaan lisätä merkittävästi myös liikenne- ja maatalousvahinkoja, sillä hirvenmetsästykseen vaadittava metsästysalueen yhtenäisyys ei ehkä toteutuisi enää suojelualueiden läheisyydessä. Myös hirven metsästysaikaa on asetusesityksessä lyhennetty eikä valkohäntäpeuran ja metsäkauriin pyyntiä ole sallittu lainkaan.
- Valkohäntäpeuran ja metsäkauriin pyynti pitää ilman muuta sallia suoraan alueiden perustamisasetuksessa, sillä kannat ovat Uudellamaalla varsin tiheät ja liikennemäärät suuria. Myös hirvenpyyntiin sallittuja alueita on lisättävä selvästi, etenkin vilkasliikenteisten teiden lähellä, Grenfors korostaa.

Metsästäjäliiton pitää tärkeänä, että metsästysturvallisuutta lisäävät ja onnistunutta riistalaukausta edistävät rakenteet kuten hirvieläinten metsästystä varten rakennettavat passitornit olisivat sallittuja suojelualueilla.
- Passitornit tukisivat liikenneturvallisuuden parantamiseksi tehtävää tärkeää luonnonhoitotyötä, Grenfors muistuttaa.

Koko lausunto on luettavissa Metsästäjäliiton sivuilta: metsastajaliitto.fi/lausunnot

Lisätietoja: toiminanjohtaja Heli Siitari, Metsästäjäliitto: puh. 040 826 7998 tai heli.siitari@metsastajaliitto.fi

luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors, Metsästäjäliitto: puh. 050 5698 916 tai ere.grenfors@metsastajaliitto.fi