Tiedote

Metsästäjäliitto ja BirdLife Suomi: malttia vesilintumetsästykseen

to elok. 15 12:08:00 2019

Vesilintujen metsästyskauden alkaessa BirdLife Suomi ja Metsästäjäliitto muistuttavat yhdessä lajintunnistuksen tärkeydestä ja kehottavat välttämään taantuvien lajien metsästystä.

Monen Suomessa tärkeän riistavesilinnun kanta on taantunut koko 2000-luvun ajan. Suuri osa lajeista onkin nykyisin uhanalaisia. Huoli taantuneista lajeista yhdistää Metsästäjäliittoa ja BirdLifea.

– Taantuneiden lajien väheneminen on edelleen jatkunut, ja niiden poikastuotto on hyvin huono. Vähenevä ja huonosti tuottava kanta ei kestä lisäkuolleisuutta. Siksi taantuvien lajien metsästystä on vältettävä, kertoo BirdLifen suojeluasiantuntija Tero Toivanen.

Riistavesilinnuista punasotka on luokiteltu Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi, tukkasotka, haahka ja nokikana erittäin uhanalaisiksi sekä taigametsähanhi, haapana, jouhisorsa ja heinätavi vaarantuneiksi.


Kestävyys otettava huomioon metsästyksessä

Valtakunnallisten vesilintulaskentojen perusteella runsaimpien riistasorsiemme sinisorsan, tavin ja telkän pesimäkannat ovat pysyneet viime vuoden tasolla. Tavin ja telkän poikastuotto jäi kuitenkin ennätyksellisen alhaiseksi, joten metsästys kohdistuu nyt kannan kasvun kannalta arvokkaisiin aikuisiin lintuihin. Yleistenkin lajien metsästykseen tarvitaan siis malttia.

– Metsästäjien kannattaa keskittyä metsästystä hyvin kestäviin lajeihin, sanoo Metsästäjäliiton vesilintuasiantuntija Jaska Salonen. Vastuullisuus ja tarkka lajintunnistus on ensiarvoisen tärkeää. Maltti pitää olla mukana erityisesti ruokinnoilta metsästettäessä, Salonen lisää.

Hän muistuttaa myös noutavan koiran käytöstä sorsastuksessa. Koiraton metsästäjä voi löytää mukaansa koulutetun noutajan ohjaajineen Suomen Noutajakoirajärjestön ylläpitämästä Noutajapörssistä.

Järjestöt muistuttavat metsästäjiä myös maa- ja metsätalousministeriön suosittelemasta merihanhen kahden linnun saaliskiintiöstä. Merihanhikantaa ovat koetelleet sekä huonot pesimävuodet että suuret saalismäärät.


Yhteistyötä lajintunnistuksen ja vesilintukantojen hyväksi

Salonen pitää lintuharrastajien ja metsästäjien yhteistyötä tärkeänä:

– Metsästäjäliitto ja BirdLife ovat julkaisseet oppaan, joka esittelee tärkeimmät tuntomerkit taantuneiden vesilintujen tunnistamiseksi, Salonen mainitsee. Metsästys- ja luonnonsuojelujärjestöt tekevät yhteistyötä myös vesilintukantojen seurannassa sekä lintukosteikkojen perustamiseksi ja kunnostamiseksi, hän jatkaa.

Molemmat järjestöt toivottavat tervetulleeksi elinympäristöjen hoidon ja ennallistamisen huomioimisen uudessa hallitusohjelmassa. Vesilinnuille tärkeiden kosteikkojen kunnostamiseen on nyt osoitettava riittävä rahoitus.
Metsästystilastoinnin parantamiseksi järjestöt toivovat kaikkien metsästäjien ilmoittavan saaliinsa Oma riista –palveluun.

Vesilintujen metsästys alkaa tiistaina 20.8. klo 12. Punasotkan ja tukkakoskelon metsästys sekä haahkan syysmetsästys on tänä vuonna kielletty maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Allin metsästys on kielletty sisämaassa, ja merialueilla sitä on rajoitettu saaliskiintiöin. Metsähanhea saa metsästää vain loka-marraskuussa kaakkoisessa Suomessa.



LISÄTIEDOT:

Vesilintuasiantuntija Jaska Salonen, p. 040 561 5076, jaska.salonen(at)metsastajaliitto.fi
Suomen Metsästäjäliitto – Finlands Jägarförbund ry: www.metsastajaliitto.fi

Suojeluasiantuntija Tero Toivanen, p. 040 702 8633, tero.toivanen(at)birdlife.fi

BirdLife Suomi ry: www.birdlife.fi

Taantuvien vesilintujen tunnistusopas

Suomen Noutajakoirayhdistyksen Noutajapörssi

Luonnonvarakeskuksen tiedote vesilintulaskentojen tuloksista



BirdLife Suomi on valtakunnallinen lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö, jolla on yli 18 000 jäsentä ja tukijaa.

Metsästäjäliitto on valtakunnallinen metsästäjien etujärjestö, jonka jäseninä on 160 000 metsästäjää ja 2 700 metsästysseuraa.

Valtakunnallisia vesilintulaskentoja koordinoivat Luonnonvarakeskus ja Luonnontieteellinen keskusmuseo yhteistyössä BirdLife Suomen kanssa.