Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton ohjeet kieltävät automaattiset metsästyskiellot uhanalaisille eläimille

pe helmik. 12 09:10:00 2021

Kansalaisaloite uhanalaisten lajien metsästyksestä on saavuttanut 50 000 kannattajan merkkipaalun. Uhanalaisten lajien metsästämisen automaattisesti kieltävä metsästyslaki on kuitenkin vastoin kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n ohjeita.

Kansalaisaloite uhanalaisten lajien metsästyksestä on kerännyt 50 000 kannatusilmoitusta. Aloite on vastoin Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n ohjeita. Asiasta uutisoi Maaseudun Tulevaisuus 18.1.2021. Suomi on ollut IUCN:n jäsenvaltio vuodesta 1968.

Metsästys on kestävää

Lajin uhanalaisuus voi johtua aivan muista syistä kuin metsästyksestä. Suurin osa uhanalaisista lajeista on vesilintuja, joiden taantumisen pääsyy liittyy keskeisesti elinympäristöjen huonontumiseen sekä muun muassa vieraspetojen aiheuttamaan heikentyneeseen pesimämenestykseen.

Metsästyksen rajoitettu salliminen ja siihen liittyvä riistanhoito voivat olla kannan elpymisen kannalta hyödyllisiä. Riistalajien taantumisen syihin tulee pyrkiä vaikuttamaan kokonaisvaltaisesti – ei automaattisin kielloin.

”Metsästysmahdollisuus motivoi metsästäjiä kehittämään ja ylläpitämään riistalajin elinympäristöjä ja pyrkimään aktiivisilla toimilla kantaa heikentävien tekijöiden minimoimiseen. Metsästäjät ovat siis merkittäviä luonnonhoidon käytännön suorittajia. Ilman metsästäjien panosta vesilintujen nykytilanne olisi vielä nykyistä huonompi”, muistuttaa Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors.

Metsästyksen säätely toimii

Riistalajien nykyinen rauhoitussäätely toimii hyvin. Metsästyslain 5 §:ssä luetellaan riistalajit, joita saa metsästää niiden metsästysaikana, sekä rauhoittamattomat lajit, joiden tappaminen on sallittua muulloin kuin niiden mahdollisena lisääntymisaikaisena rauhoitusaikana.

Kansalaisaloitteen väitteen mukaan lajin uhanalaisuusstatuksella ei nykyisin ole suoria vaikutuksia niiden metsästykseen. Näin ei kuitenkaan ole. Metsästyksen rajoituskeinoja lisättiin metsästyslakiin vuonna 2017. Metsästyslain 37 §:n mukaan riistaeläinlaji on rauhoitettava valtioneuvoston asetuksella, jos lajin kannan säilyminen sitä edellyttää.

Metsäisten elinympäristöjen riistalajien, kuten pyyn ja riekon osalta vuosittain toteutettavien riistakolmiolaskentojen perusteella muodostetut arviot kannan tilasta kunakin metsästysvuonna johtavat meillä kansainvälisestikin arvioituna erittäin nopeisiin metsästyksen säätelytoimiin. Riistalaskentojen pohjalta toteutetaan metsästysaikojen rajauksia tai tilapäisiä metsästyskieltoja. Uhanalaisista lajeista muun muassa punasotkan ja tukkakoskelon metsästys on jo kielletty.

Kansalaisaloite koskee myös meillä rauhoittamattomia meri- ja harmaalokkia. Kansalaisaloitteen mukaan rauhoituksen tulee koskea myös lajeja, jotka ovat vaarantuneet Euroopan tasolla tai maailmanlaajuisesti, käsittää se meillä myös elinvoimaisiksi luokiteltuja lajeja: Suomessa rauhoittamaton ja elinvoimainen laji räkättirastas on EU-tasolla vaarantunut, kuten Ylä-Lapin riistalintumme kiiruna.

Uhanalaisuuden määritelmä ongelmallinen

Uhanalaisten lajien määrittelymenetelmiä tulisi tarkastella uudelleen. Nykyinen kymmenen vuoden tarkasteluväli on kohtuuton. Vaikka esimerkiksi pyy on luokiteltu vaarantuneeksi lajiksi, on se riistakolmiolaskentojen mukaan ollut koko 2000-luvun alun ajan maassamme varsin elinvoimainen laji. Pyy lähestyi Punaisen kirjan uusimman version julkaisuaikaan vuonna 2019 paikoin jopa laskentahistoriansa huipputiheyksiä.

Suurpetojen metsästys perustuu kannanhoitosuunnitelmiin

Kansalaisaloitteen kirjaus ei koske sutta, karhua, saukkoa, ahmaa, ilvestä ja kirjohyljettä, jotka ovat jo nyt meillä metsästyslain 37 §:n mukaan aina rauhoitettuja ja niiden pyynti tapahtuu siksi ainoastaan poikkeuslupamenettelyllä.  Suurpetojen metsästys perustuu lajien kannanhoitosuunnitelmiin. Tämän takia suden kannanhoidollinen metsästys tulee voida aloittaa, kun susikanta ylittää suotuisan suojelun tason.

Lisätietoja:

Luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors, puh. 050 569 8916, ere.grenfors@metsastajaliitto.fi

Taustatietoa

20.8.2020 päivätyn lakiehdotusmuotoon kirjatun aloitteen sisältö on seuraava: ”Uhanalaisten lajien suojelun tehostamiseksi lisätään metsästyslain 37 §:ään 4 momentti, joka kuuluu seuraavasti: Jos 5 pykälässä mainittu laji on Suomessa, Euroopassa tai maailmanlaajuisesti uhanalainen, se on säädettävä valtioneuvoston asetuksella aina rauhoitetuksi, jollei lajia ole muutoin lailla rauhoitettu.”

Riista- ja rauhoittamattomiin lajeihin kuuluu Suomessa 17 uhanalaiseksi luokiteltua eläinlajia. Punaisen kirjan mukaan uhanalaisia riistalajeja ovat muun muassa metsähanhi, haapana, jouhisorsa, heinätavi, tukka- ja punasotka, haahka, nokikana, riekko ja pyy. Lisäksi uhanalaisista lajeista merilokki ja harmaalokki ovat meillä rauhoittamattomia.